Työläisäiti
LYYLI ja tyttärensä LIISA ovat seisseet paljasjaloin
Kalliolaisella kalliolla jo 10 vuotta. Puhuttelevan patsaan on luonut
taiteilija Panu Patomäki.
Äitienpäivä
aamu 14.toukokuuta toi kallion juurelle kukkineen työläisäideille
kunnioitusta osoittaen myös maanäidin, TARJA HALOSEN!
Äitienpäivä
aamu oli aurinkoinen ja täynnä linnunlaulua, kun koko
Kallion stärein gimma PRESIDENTTI TARJA HALONEN pärähti
virka-autollaan kuumeisesti odotettuna vieraana kukittamaan
TYÖLÄISÄIDIN muistopatsasta Kallio-Alppilan
rajaviivoille Sturenkadun ja Läntisen-Brahenkadun kulmaan.

Aleksis
Kiven koulun tyttökuoro opettajansa johdolla lauloivat
presidentille - ja muillekin äideille - sarjan kauniita
äitienpäivälauluja. Halonen
puolisoineen istuivat kunniapaikoilla ja täytyy kehua, etta
pressa oli vielä paljon rennonmman ja freesimmän oloinen
kuin televisiosta on saanut havaita. Paikalle
oli saapunut runsas joukko kaiken ikäisiä äitejä,
monet juuri Halosen nähdäkseen. On aina ilo ja kunnia, kun
presidentti ottaa osaa synnyinkaupunginosansa tapahtumiin. Se kertoo
hänestä persoonana paljon positiivista. Jokatapauksessa
innokkaimmat kuvaajat ja näköhavaintojen kaihoajat jopa
survoivat sorkkiinsa lakoon puistikon kauniit keltaiset narsissit,
innostuessaan täysin nähdessään vilauksenkin
pressasta.

Asukasyhdistys
Kirstarin-jengi kävi laskemassa oman seppeleensä 10 vuotta
täyttävälle Työläisäidin patsaalle. Ja
sitten oli presidentin kukkatervehdyksen vuoro. Lyhyessä ja
mutkattoman sydämellisessä puheessaan, Halonen halusi
muistaa kaikkia historian työläisäitejä, jotka
omat etunsa unohtaen kasvattivat lapsensa vaikeissakin oloissa.

Hän
muisti myös lämmöllä omaa äitiään,
jonka hoivissa Halonen kasvoi sotien jälkeisessä Kalliossa. Halosta
ilahdutti myös se, että patsaan hahmoja nimetessä
työläisäiti nimettiin "Lyyliksi", koska
Halosen oma äiti oli Lyyli nimeltään! Halonen
lisäsi, että historiaa ja työläisäitien
perinnettä Kalliossa on kunnioitettava, mutta myös
pidettävä huolta, että perinteet säilyvät ja
äitien työllä on arvonsa tänäkin päivänä,
muodostaen osaltaan huomispäivän historian. Kaikkia
hän kehoitti olemaan ylpeitä ja kunnioittamaan
kotialuettamme; historiallisestikin vahvaa ja tänään
monimuotoisen rikkaana elävää Kalliota.

(KUVA: ARVATKAAPAS MIKÄ/ KUKA NOSTATTI NÄIN KAUNIIN HYMYN PRESIDENTIN KASVOILLE? SE SELVIÄÄ ARTIKKELIN LOPUSSA! kuvat Jorma Salama)
Patsashankkeessa
oli mukana aikoinaan monia tahoja ja persoonia. Myös
kaupunginvaltuustossa siihen aikaan vaikuttanut Halonen oli
myönteinen asialle. Presidentti Ahtisaaren Eeva vaimo tuki
työllään uutterasti asiaa ja Hermannin saunaseura,
kuten myös asukasyhdistys Kirstan-jengi mainittakkoon
patsashankkeen toteuttajina.
Allekirjoittaneen
on pakko mainita itse aiheeseen täysin kuulumaton seikka, mutta
koska se ilahdutti niin syvästi, siitä tuli aamun
kohokohta. Presidentti T.Halonen NAUROI tilaisuudessa mukanani
olleelle lemmikilleni Papu-fretille ja nyökkäsi hymyillen
meille. Papu on
siis fretti, jolle pressa nauroi! Papulle
itselleen tittelit ei paljon paina, mukavat ihmiset ovat mukavia,
olivat sitten pressoja tai pummeja. Papu tykkää
demokraattisesti tasan kaikista!
Lyhyen,
ytimekkään ja herkän kymmenen vuotta täyttävän
patsaan äitienpäiväkukituksen jälkeen juhlakansa
jatkoi matkaansa Kalliolaan katettuun kahvitilaisuuteen. Samalla
hetkellä myös aurinko taivaalla kyllästyi paistamiseen
ja pilvet alkoivat kasaantua Kallionkin taivaalle.
Alla kuvassa: TÄSSÄ HÄN JOLLE PRESIDENTTI NAUROI: PAPU (fretti) 6 vuotta!

|